Kilpailukykysopimus eli kiky-sopimus, mitä se käytännössä tarkoittaa?

Kyseessä on Suomen taloudenkilpailukykyä ja työllisyyttä parantamaan kesällä 2016 solmittu työehtosopimus, minkä mukaan palkkatasoja jäädytettiin, työaikaa pidennettiin noin 24 tuntia/vuosi ilman palkankorotusta, julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 prosenttia ja työnantajamaksuja vähennettiin kahden-neljän vuoden ajaksi. Vastaavat työntekijöiden maksut sitten nousivat.

Kovemmin verotettavilta palkansaajilta tehtiin mittava tulonsiirto kevyemmin verotettaville työnantajille. Tämä vei valtiolta verotuloja, mitkä jäivät pienemmiksi kuin valtion toisaalla menettämät tulot. Julkisen sektorin alijäämät siis kasvoivat.

Huomioitavaa on, että haitat kasautuivat pääosin pieni- ja keskituloisille ja hyödyt valtaosin ennestään rikkaimpien eduksi.
(Lähde: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kilpailukykysopimus)

Valtion talous on ehkä parantunut, mutta se on otettu kuntien selkänahasta, mistä syystä monilla kunnilla on heikko talous. Kunnat hävisivät noin 700 miljoonaa valtionosuuksissa. Pienempi palkkahan näkyy verotilityksissä.

Miten julkisella puolella oleva työntekijä voi nostaa kilpailukykyä, kun heidän tehtävänsä ei alunperinkään ole tuottaa muita kuin yleishyödyllisiä palveluja? Sen sijaan alihankinta- ja vuokratyöfirmojen on kerrottu alkaneen laskuttamaan työntekijöidensä tekemistä talkootöistä tilaajayrityksiä. Artikkelin mukaan työntekijöille ei näitä pennosia palkassa makseta, vaan yritykset kahmivat ylimääräiset voitot taskuihinsa. Yritykset haistoivat helpon rahan. Työntekijät eivät saaneet palkkaa ja verottaja sai vähempi veroja. Kuka voitti?
(Lähde: https://www.proliitto.fi/tama-on-pro/blogit/bisnesta-kiky-tunneilla)