Satu
Nimi: Satu Lampi
Syntynyt: 1969
Perheeni: kaksi lasta ja kaksi kissaa
Lempivärini: violetti
Herkkuruokani: kebab ranskalaisilla nurin päin
Paheeni: suklaa
Suosikkikirjani: aivot narikkaan -kirjat
Suosikkiohjelmani: rikossarjat
Suosikkielokuvani: E.T., Vaiana
Mielimusiikkini: iskelmämusiikki, blues, country, kasari
Mieliharrastukseni: lavatanssit (tango, hidas valssi)
Tällainen olen: reipas, positiivinen, suora
Vahvuuteni: yhteistyötaidot, päättäväisyys ja sitkeys
Mottoni: Maasta se pienikin ponnistaa.
Kuka minä olen?
Olen vanhempi rikoskonstaapeli Satu Lampi – yrittäjäperheen nuorin tytär, Mäntsälään 22 vuotta sitten muuttanut kahden nuoren vuoroviikkoäiti.
Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Lappajärveltä pieneltä sivukylältä. Perheeseeni kuului vanhempieni ja kahden sisareni lisäksi pappani, mummoni sekä papan veli. Meillä oli kyläkauppa, kyläposti, maatila ja autoiluyritys. Lapsuudenperheeni oli yritteliäs, ahkera ja monessa mukana. Vietin huolettoman lapsuuteni maaseudulla keskellä Etelä-Pohjanmaata kiipeillen puissa, leikkien rosvoa ja poliisia sekä muita hauskoja leikkejä leikkien kylän tyttöjen ja poikien kanssa. Kesäisin pelasimme koulun pihalla pesäpalloa. Talvisin luistelua pääsi harrastamaan isäni pellolle tekemällä kentällä tai maantietä pitkin pieneen kyläkouluun. Siellä meillä oli oma ihana keittäjä sekä kaksi opettajaa, joista toinen opetti 1-2 luokkaa ja toinen 3-6 luokkaa. Talvisin kilpailimme kuka ehti hiihtämään eniten koulun ympäri ja kilpailuviettisenä minähän sivakoin melkoisen urakan monena talvena. Syksyisin mieliharrastukseni oli kirjan lukeminen omenapuussa omenoita syöden. Voi sitä hauskuutta, kun televisiosta alkoi näkymään jopa kolmas kanava.
Lappajärvellä käydyn lukion jälkeen suuntasin Jyväskylään hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen tarjoilijalinjalle, mistä siirryin opintojen jälkeen Töysän Tuuriin Veljekset Keskisen kassalle. Nuoruuden rohkeudella vaihdoin täysin alaa, ja yhden kuukauden opastuksella aloitin maatalouslomittajan työt Töysän kunnassa. Myöhemmin muutin Pornaisiin samoihin töihin. Tarjoilijan ammatti vei minut Vantaalle Vaaralaan, parisuhde Vantaan Pähkinärinteeseen ja työ Opaskoirakoululla Vantaan Hakunilaan. Minulla onkin moninainen työkokemus, ja onni löytää uusi työpaikka ja alakin aina halutessani tai elämäntilanteeni muuttuessa. Yksi osasyy tähän on ollut varmaankin se, että olen ollut valmis ottamaan vastaan minkä tahansa työn. Ennen se oli mahdollista ilman koulutustakin.
Nuoruuden haaveenani oli poliisin työ ja monen vaiheen jälkeen pääsin ensimmäisellä hakukerralla Tampereelle Poliisikouluun. Ja sillä tiellä olen ollut yli 24 vuotta. Olen tehnyt koko työurani Helsingin poliisilaitoksella erilaisissa tehtävissä. Vuosina 2010-2016 työskentelin Ulkomaalaispoliisissa ja näin läheltä miten järjestelmää voidaan käyttää väärin ja siten aiheuttaa haittaa todellisille apua tarvitseville sekä Suomeen jo integroituneille maahanmuuttajille.
Harrastukset
Olen kiertänyt monet koiranäyttelyt kaikkiaan kuuden koirani kanssa ulkomaita myöten. Kaikkiaan koirani määrittelivät elämääni 33,5 vuoden ajan, vuodet 1990-2023. Ensimmäinen koirani oli myös Suomen ensimmäinen agilityssä kilpaillut bostoninterrieri. Suomen Bostonit ry:n toiminnassa olin mukana vuosina 1991-2004 sekä 2007-2009. Kuvankäsittely ja taitto-ohjelman opettelin itse aikana, jolloin tietotekniikkaa ei vielä opetettu kuten nykyään. Vuonna 2007 Bostoni-lehden toimittajatiimimme uudisti lehteä ja sain kunnian noutaa Kennelliiton myöntämän kolmannen palkinnon rotujärjestölehtikilpailussa vuonna 2008.
Vuosien varrella olen harrastanut monenlaisia lajeja judosta laitesukellukseen, dartsiin ja Pokemoniin. Vuonna 2014 toteutin lapsuuden haaveeni ja aloitin tanssiharrastuksen. Tanssikursseilla ja lavatansseissa tapaa uskomattoman positiivisia ihmisiä. Mieliharrastuksiani ovat myös käsityöt, palapelit ja remontointi.
Miksi Perussuomalainen?
Politiikkaa pitkään seuranneena lähdin mukaan, koska itselläni on toiveena elää rauhassa omassa maassamme. Uskon monen suomalaisen jakavan tämän mielipiteen. Päätöksenteon tulisi olla lähellä kansaa, koska maamme ja valtiomme on kansaa varten ja kansa muodostaa valtion. Mielestäni päätöksenteossa on hyvä olla mukana ihmisiä, jotka tuntevat alueen sekä kokonaisuuden monilta tasoilta. Uskon, että paras tulos saadaan rehellisellä työnteolla ja hyvällä yhteistyöllä sekä kuuntelemalla ja ymmärtämällä erilaisia näkemyksiä.
Olen kasvanut yrittäjäperheessä, jossa asui kolme kovalla työmoraalilla varustettua sukupolvea. Tämä on varmasti vaikuttanut luonteeni lisäksi omaan moraalikäsitykseeni oikeasta ja väärästä. Koulupäivän jälkeen jäin usein töihin kyläkauppaan kuullen siten kaupassa olevalla penkillä istuvien asiakkaiden jutustelua. Kuljin paljon autoilija isäni mukana hiekanajossa, perunanajossa sekä Ruotsiinkin suuntautuvilla keikoilla. Äitini toimi virkailijana lapsuudenkodissani sijaitsevassa Postissa ja Postipankissa. Vapaa-aikana ja lomilla hän ajeli traktoria perunatilalta toiselle isän ajaessa kuormia kuorma-autolla perunajauhotehtaalle. Olenkin nuoresta pitäen nähnyt työnteon merkityksen ja yrittäjyyden arjen sekä oppinut, että asiakaspalvelussa pärjää vain rehellisyydellä ja suvaitsevaisuudella. Vanhempani opettivat myös hädänalaisten auttamista avustamalla kummilapsia ympäri maailmaa sekä viemällä avustuskuormia Viroon sen itsenäistymisen jälkeen.
Olen jalat maassa elävä, työttömyyden, lapsiperheen ja yksinhuoltajan arjen kokenut tavallinen suomalainen työläinen, joka on joutunut miettimään miten saa palkan riittämään päivittäisiin menoihin. Hakeuduin poliisin ammattiin, koska mielestäni tasapainon saavuttaaksemme ihmisillä on velvollisuus noudattaa lakeja, sääntöjä ja hyviä käytöstapoja. Niillä Suomen demokratia ja yhteiskunta pysyy pystyssä ja ihmiset voivat luottaa saavansa tasavertaista kohtelua.
Monenlaiset elämänkokemukset ja vuodet poliisina ovat antaneet minulle näkökulmaa ja vaikuttaneet mielipiteisiini. Liityin Perussuomalaisiin, jossa perusarvot ovat säilyneet, joita arvostetaan ja jotka ovat lähellä omia arvojani. Päätöksentekoon minulla on annettavana itseni. Olen rehellinen ja tunnollinen. Kannatan suvaitsevaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Minulla on tapana puhua suoraan ja asiallisesti kaikesta toisia kunnioittaen. Sisukkuuteni, ongelmanratkaisukykyni, sekä vanhan että uuden kunnioittaminen ja elämänkokemukseni antavat mahdollisuuden pitää huolta nykyisistä kansalaisista ja tulevista sukupolvista. Poliisin ammatissa olen oppinut tosiasioiden menevän mielipiteiden ohi inhimillisyyttä unohtamatta. Poliittisessa päätöksenteossa joutuu usein unohtamaan oman etunsa ja myös korjaamaan mielipiteitään erilaisten totuuksien ja faktojen muuttuessa ja tarkentuessa. Päättäjänä en mene jokaisen tuulen mukana. Päätöksenteon tulee olla harkittua ja ajaa yhteiskunnan kokonaisetua.
Vaalit
Keväällä 2017 aloitin poliittisen urani, kun minut valittiin kunnallisvaaleissa Mäntsälän valtuustoon 111 äänellä. Sain eniten ääniä perussuomalaisena ja koko kunnassa äänimääräni oli 5. paras. Minut valittiin kunnanvaltuustoon, kunnanhallitukseen sekä Nivos Oy:n hallitukseen.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sain upean luottamuslauseen Uudenmaan äänestäjiltä 3048 äänen voimin. Olenkin Uudenmaan alueella Perussuomalaisten 2. varakansanedustaja.
Vuonna 2021 kuntavaaleissa sain kunnian olla Mäntsälän ääniharava 456 äänellä kansanedustajien Pihla Keto-Huovisen (KOK) saadessa 410 ääntä ja Antti Rinteen (SDP) 202 ääntä.
Heti perään olleet aluevaalit olivatkin uutta koko Suomessa. Niiden mainostaminen jäi vähemmälle paneutuessani päivätyöhöni poliisina ja iltatyöhöni politiikan parissa. 450 ääntä takasivat, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja pelastustoimen tulevaisuuteen.
Vuoden 2023 Eduskuntavaaleissa 2.4.2023 Perussuomalaiset saivat upean tuloksen! Kiitos kaikille Uudenmaan äänestäjilleni luottamuksesta 2187 ääntä takasivat jatkoni Uudenmaan Perussuomalaisten 2. varakansanedustajana kaudelle 2023-2027.
Arvot
Vuosien 2019-2023 hallitus teki arvovalintoja, joiden hintalappu on aivan liian suuri. Se jätti jälkeensä huiman velkamäärän ja sitoumuksia. Voidaksemme mennä eteenpäin ja korjataksemme Suomen kannalta tehtyjä huonoja päätöksiä, tarvitsemme hyviä arvovalintoja, luottamusta tulevaan ja vahvaa johtajuutta. Vaikeita ja välttämättömiä, mutta oikeita päätöksiä tulee tehdä kaikkien suomalaisten etu ja hyvinvointi huomioiden. Perussuomalaiset luottavat suomalaisuuteen kansainvälisyyttä unohtamatta välittäen ihmisistä sekä yrityksistä ja katsoen tulevaisuuteen menneisyyttä kunnioittaen.
Tulee muistaa, että samalla kun valta kasvaa, kasvaa myös vastuu. Vaaleja ennen annetut kauniisiin sanakäänteisiin käärityt lupaukset tulisi lunastaa eikä puhua vain suosion maksimoimiseksi. Eduskunnassa ja päätöksenteossa on välillä menty liian kauas todellisesta elämästä. Kansanedustajan tehtävä on päättää Suomen tulevaisuudesta eikä olla vain julkisuudessa. Mielestäni eduskunnan tehtävä on tehdä päätöksiä ennen kaikkea isänmaan sekä suomalaisten kansalaisten puolesta ja käyttää verorahoja suomalaisten hyväksi. Perussuomalaiset saivat hienon kannatuksen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Kokoomuksen johdolla hallituksessa olevat puolueet tekevät yhteistyössä kompromissien kautta päätöksiä, joista osa on vaikeita. Suomen talous vaatii kuitenkin useita suunnanmuutoksia.
Perussuomalaisten arvoihin voi tutustua linkistä https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/arvomaailmamme/.
Minun arvojani ovat muun muassa seuraavat:
Itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus
Itsenäisyys ja suomalainen arvopohja säilytetään.
Isovanhempamme toivat meille vapauden, vanhempamme vaurauden ja meidän tehtävämme on siirtää vapaus ja vauraus myös tuleville sukupolville.
Iso-Britanniaa 70 vuotta hallinnut kuningatar Elisabethistä sanottiin, että tänä oman edun tavoittelun aikakautena hän ei koskaan unohtanut velvollisuuttaan. Meidän tulee muistaa velvollisuutemme tulevia sukupolvia kohtaan, että heillä olisi vielä palveluita ja rauha asua omassa maassa.
Maahantuloa hallitaan ja väärinkäyttö estetään.
Työni Ulkomaalaispoliisissa antoi minulla realistisen käsityksen maahanmuuttojärjestelmien ongelmista, jotka tulevat kalliiksi Suomen veronmaksajille. Vika ei ole maahantulijoissa, vaan järjestelmässä, joka suosii salakuljettajien elinkeinoa ja niitä, jotka pystyvät maksamaan heille. Myös lapsia käytetään ankkureina ja tämä pitäisi estää, koska he ovat haavoittuvaisimpia. Terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus ovat entistä suurempia haasteita ja uhkia, joiden torjumiseksi on tiukennettava lainsäädäntöä eikä päinvastoin.
Integroituminen on suomalaisen kulttuurin noudattamista.
Suomeen on vuosisatojen aikana tullut ihmisiä muista maista sopeutuen Suomeen. Monet heistä kärsivät, kun heidän maineensa osattomasti huononee nykyisestä heikostakin integroitumisesta. Meillä on oikeus vaatia tänne muuttavilta kunnioitusta meidän lakejamme, säädöksiämme ja tapojamme kohtaan. Kansainvälisyys on eri asia kuin suomalaisuudesta luopumista. Kouluissa opetus tulisi olla suomen ja ruotsin kielellä sekä kaikilla tulisi olla samanlainen opetus uskontokunnasta riippumatta. Nuoret integroituisivat parhaiten oppimalla meidän lakimme, uskon- ja sananvapauden sekä muiden oikeuksien ja velvollisuuksien pohjautuvan kristinuskoon. Ne eivät erottele ketään, vaan koskevat kaikkia olivat henkilöt uskossa tai eivät ja kaikilla on velvollisuus ylläpitää niitä. Suomen pitää estää kaikin tavoin Ruotsin nykyinen tilanne. Meidän tulisi opettaa lapsille, että Suomessa toimitaan Suomen tavalla.
Suomalaisten hyvinvointi etusijalle
Rahat käytetään suomalaisten hyvinvointiin.
Meidän on aika olla terveellisesti itsekkäitä ja huolehtia ensin suomalaisista. On ymmärrettävää huolehtia apua tarvitsevista, valtion rahankäytössä täytyy tehdä priorisointia ja laittaa suomalaiset etusijalle. Saavutetuista eduista on yleensä vaikea luopua, mutta jostakin syystä monet aiemmin hyvät palvelut ovat nykyään vain muisto. Me olemme maksajia moneen muuhun maahan samaan aikaan, kun oman maan kansalaiset kärsivät. Se on väärin meitä kaikkia kohtaan.
Suomalaiset pois leipäjonosta.
Vähävaraisten auttaminen on tärkeää ja heitä auttavien järjestöjen oikea tukeminen on tehokasta syrjäytymisen estämistä. Tukijärjestelmän tulisi olla selkeä ja tavoitteena pitäisi olla, että ihmiset pääsisivät tukien varassa elämisen sijaan oman elämänsä rahoittajiksi. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on kuitenkin muutakin kuin hyvä taloudellinen asema. Ihmisistä huolehtiminen, toimivat ihmissuhteet ja sisäinen tasapaino auttavat pärjäämään ja niiden ylläpitoon tulisi panostaa. Suomessa ovat lisääntyneet sosiaaliset ja henkiset ongelmat, kuten yksinäisyys, masennus, mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käyttö. Suomalaisten rahat tulisikin käyttää suomalaisten olojen parantamiseen.
Rajat ovat rakkautta - velvollisuudet vs oikeudet.
Nykyisin monet tietävät kyllä oikeutensa, mutta velvollisuudet voivat olla unohtuneet. Lakien noudattamatta jättäminen on yleensä tietoinen teko ja siksi rangaistusten pitäisi olla oikeudenmukaisia ajatellen teosta kärsiviä. Ennalta estävään toimintaan tulee panostaa kaikella saralla, neuvoloista lähtien. Syrjäytymiseen ja ihmisten erilaisiin ongelmiin tulee tarttua jo ajoissa. Varsinkin monet nuoret kärsivät erilaisista ongelmista ja niihin tulee puuttua ajoissa. Jos nuori pyytää apua päästäkseen eroon esimerkiksi huumeista, apua tulisi antaa yksilöllisesti eikä vain kaavoihin tukeutuen.
Lasten tulevaisuuden eteen on tehtävä töitä.
Ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa ikään, asiaan ja alueeseen katsomatta. Lasten kasvurauha on turvattava kaikin keinoin, koska nykyisin monet lapset voivat henkisesti huonosti. Mielenterveyspalvelut olisi oltava nopeasti saatavilla ja lähellä ilman turhia järjestelmän jäykkyyden aiheuttamia katkoksia. Lääkkeet ovat kyllä halvempi keino auttaa, mutta monelle terapia olisi parempi tie. Koulutusjärjestelmässä ja sen kehittämisessä pitäisi keskittyä perusopetukseen erilaisten ideologioiden sijaan sekä pienempiin luokkakokoihin. Siten voimme taata kaikille mahdollisuuden kouluttautua ja menestyä kiinnostuksensa ja omien kykyjensä mukaisesti taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Kannustava ilmapiiri on parempi kuin syyllistävä ja siksi on tärkeää miettiä, miten lapsille puhutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.
Työ ja yrittäjyys vahvaan nousuun
Työn ja yrittäjyyden on oltava aina kannattavaa.
Suomen hyvinvointi on rakennettu työllä. Tavallista työtä tekevän ihmisen työtä tulisi arvostaa niin, että palkalla pärjäisi ja työnteko olisi kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Esimerkiksi ilman siivoojia, roska-auton kuljettajia tai sairaanhoitajia maailma olisi kaaoksessa. Meillä on kyllä vastuuntuntoisia, välittäviä ja koulutettuja ihmisiä sekä erityisosaamista, kunhan he saisivat tuntea olevansa arvostettuja arjen sankareita. Meidän tulisi saada työntekijät ja työnantajat pysymään Suomessa sen sijaan, että verotuksella ajamme heidät muualle tai myymme Suomen muille. Kannustaminen on parempi keino kuin rajoittaminen ja hyvinvointi syntyy työllä. Työntekijöiden maksaessa eläkettä koko työuransa on kohtuutonta, että varsinkin pientä eläkettä saavilla verotus vie ostovoiman.
Oma elintarviketuotanto ja omavaraisuus turvattava.
Suomalainen lähellä tuotettu ruoka on paras ilmastoteko. Suomessa elintarviketuotannossa noudatetaan hyvinkin tarkasti säädöksiä, toisin kuin monet muut maat. Meidän on otettava huomioon maantieteellinen sijaintimme ja varmistettava omavaraisuus. EU:n myötä byrokratia on ajanut monia maatiloja ahtaalle, kun meidän etumme olisi saada päättää asioista Suomen ilmasto huomioon ottaen. Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin sieltä saamme. Maataloustuet maksetaan sellaisillekin, jotka pärjäisivät ilman niitä. Siten pienemmät yritykset joutuvat miettimään miten jatkaa. Sama tilanne on muillakin aloilla, joiden toiminta Suomessa pitäisi taata.
Verotuksen nostamisen ja velanoton sijaan ulkopuolisia menoja karsittava.
Taloudenpidossa tulee ajaa nykyisten ja tulevien suomalaisten etua. Verotuksen nostaminen ja velanotto kaatuvat tulevien sukupolvien päälle ja vievät heiltä tulevaisuutta. Suomi maksaa ulkomaille eri muodoissa niin paljon, että menoja on yksinkertaisesti karsittava.
Turvallisuuteen panostettava.
Turvallisuus tulee taata asukkaille tasapuolisesti. Meidän puolustuksemme ja valvontamme on oltava kunnossa ja siksi esimerkiksi poliisien määrää tulee lisätä. Ennalta ehkäisevyys on erittäin tärkeää turvallisuuden takaamiseksi ja siksi velvollisuuksien opettamiseen tulisi panostaa oikeuksien saamiseksi. Turvallisuus on monisäikeinen asia ja muun muassa väärinkäsitysten välttämiseksi henkilökunnan tulisi osata suomen kieltä.