Onko taloudenpito vaikeaa? Tulot – menot = käyttövara. Eikö olekin yksinkertaista? Jos suhde onkin niin, että menot ovat suuremmat kuin tulot, tuloksena on velka. Suomalainen sananlasku sanoo: ”Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa.”
Kuinkahan moni voi rehellisesti sanoa pärjäävänsä nykyisellä palkallaan nykyisillä pakollisilla menoilla? Itse kuulun vanhempana rikoskonstaapelina pienituloisen ja keskituloisen palkansaajan rajamaille. Lisäasioita saan tosin tällä hetkellä kunnallispolitiikassa toimimisesta. Nyt olen siis noussut keskituloisten joukkoon! Jippii!!! Lisäansioista maksetaan tietenkin sen mukaisia veroja, joten käteen jäävä osuus suhteessa ajankäyttöön merkitsee tietenkin vähemmän aikaa kuluttaa käteen jäävää osuutta.
Olen maksanut palkkaveroa Suomelle vuosikymmenien ajan. En ole juurikaan käyttänyt kuntani terveys- tai sosiaalipalveluita, jotka ovat suurimpia kulueriä kunnalle. Lapseni hoidimme kotona yhteensä viisi vuotta, joten päivähoidon tarve oli vähäistä. Kierrätän kaiken mahdollisen, joten en kuormita kaatopaikkoja ylenmäärin. Suosin paikallisen työvoiman käyttöä remontissani, joten verotulot palautuivat kuntaani. Joidenkin mielestä minun palkkaluokallani oleva vuoroviikkovanhempi ei kuitenkaan olisi kannattava kuntataloudelle. Tämä ei pidä paikkaansa, koska minä en käytä enemmän palveluita kuin tuotan. Jokainen työtä tekevä ihminen on kunnan perusvoimavara ja on tarpeellinen suhteessa elätettäviin. Ongelmia syntyy silloin, kun huoltosuhteen luku kääntyy negatiiviseksi. Mihin kategoriaan sinä asetut?
Tavallisena veronmaksajalla on siis yksinkertaistettuna tulot ja menot. Tuloja on vaikea kasvattaa, vaikka pakolliset menot kuinka nousisivat. Päinvastoin valtion ja kuntien työntekijöillä tulot pienenivät tämän hallituskauden aikana, kun lomarahoja leikattiin ja samalla pidennettiin työaikaa. Tämä oli osallistumista ns. kansantalkoisiin, joka todellisuudessa koski vain osaa Suomen työntekijöitä. Reilu meininki vai ei, siinäpä mietittävää. Pakollisia menoja on vaikea supistaa, joten kaikki on pois muusta. Jos siis esimerkiksi sähkön hinta nousee, se automaattisesti pienentää käteen jäävää osuutta. Mitä vähemmän ihmiselle jää rahaa käteen, sitä vähemmän hän sitä voi käyttää. Työssä käyvän ihmisen ei pitäisi joutua edes miettimään joutuvansa elämään arkipäivää lainarahalla. Miksi valtion täytyy näin tehdä?
Monet kunnat ovat ylivelkaantuneita kuten Suomen valtiokin. Henkilökohtaisessa elämässä ihminen supistaa automaattisesti kulutustaan saadakseen palkkatulonsa riittämään. Teetkö sinä niin? Miksi veronmaksajien rahoilla ei tehdä siis samaa? Kuntien ja valtion tulojen tulisi kattaa menot. Jos tuloja on vähempi kuin menoja, silloin pitäisi automaattisesti supistaa menoista. Menojen ja tulojen suhde pitäisi olla tasapainossa.
On kestämätöntä, että valtion tuloja kasvatetaan eläkeläisten ja nuorten kustannuksella ja samalla ohjataan rahoja ulkomaille. Sen sijaan, että otetaan lainaa näiden menojen kattamiseksi ja kuristetaan toisesta päästä eli niiltä joilla ei muutenkaan ole mitään ylimääräistä, pitäisi menoja pienentää. Jossain vaiheessa tulee piste, jolloin heikkotuloiset eivät enää selviä pakollisista menoista käteen jäävällä osuudella. Monella se piste on arkea tänäkin päivänä. Valtiollekin tulee vastaan piste ja on tullut jo. Mutta kuritusta saavat tästä ylivelkaantumisesta juuri ne, jotka eivät pysty muutenkaan selviämään arjesta.
Mitä menoja valtio voisi vähentää?
Vähennetäänkö koulutuksesta? Ei tietenkään pitäisi.
Vähennetäänkö lapsiperheiltä? Ei tietenkään pitäisi.
Vähennetäänkö vanhuksilta? Ei tietenkään pitäisi.
Vähennetäänkö sairauden hoidosta? Ei tietenkään pitäisi.
Mutta näitä menoja tämä hallitus karsii. Samaan aikaan toisella kädellä otetaan omalta kansalta ja toisella kädellä ojennetaan veronmaksajien rahoja EU:lle tai Kreikalle.
Haluaisitko sinä saada itsellesi enempi käyttörahaa vai annatko mieluummin rahaa ulkomaille? Päätös on sinun!