Maailmalla huudetaan nälänhätää, koska väestön määrä on räjähtänyt. Suomessa taas mietitään miten maataloutta saataisiin vähennettyä ilmastonmuutoksen vuoksi. Miten ihmeessä nämä kohtaavat toisensa? Tuntuu, että on unohdettu se tosiseikka, että ruoka ei tule sinne kaupan hyllylle mistään taikaseinästä. Onko nälänhätä siis parempi tulevaisuus kuin turvattu ruoantuotanto?

Tiedätkö mitä sinä syöt ja miten se on tuotettu? Suomessa sääntöjä noudattava maatalous ajetaan ahtaalle, mutta kuka seuraa muiden maiden toimia? Hinnat ovat Suomessa korkealla, koska Suomessa noudatetaan sääntöjä ja luonnonsuojelua sekä välikäsien vuoksi. Ulkomainen halpa hinta johtuu monista tekijöistä eikä vähiten erilaisista säännöistä ja niiden noudattamisesta. Onko geenimanipuloitu, tehotuotettu ja muualta kuljetettu ruoka terveellistä saati sitten ilmastopoliittisesti kannattavaa? Suomessa kasvatetun puhtaan ruoan kuljetuksien hiilijalanjälki on pienempi kuin ulkomaisella ruoalla. Se pitää ottaa huomioon.

Suomessa maa- ja metsätaloutta on harjoitettu ajatellen tulevia sukupolvia ja uusien tietojen perusteella kehitetty menetelmiä koko ajan. Tuottoa ei ole tavoiteltu luontoa köyhdyttäen, vaan sitä kunnioittaen.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi päästöjen vähentämisen lisäksi päästöjä pitää pystyä poistamaan ilmakehästä. Tällä hetkellä toimivia keinoja ovat metsien hiilinielujen käyttö ja viljelymaiden hiilensidonta. Maatalouden roolia on tarkoitus lisätä ilmastonmuutoksen yhtenä ratkaisijana. Suomi allekirjoitti sitoumuksensa jo Pariisissa vuonna 2015. Muidenkin maiden pitäisi vain osallistua tähän maailman laajuisesti, että teoilla olisi merkitys yhteisen ilmakehämme huolehtimisessa.

On laskettu, että maapallon laajuisesti peltoihin neljä promillea lisää hiiltä sidottaessa vuosittain, se poistaisi kaiken päästöistämme jäävän hiilidioksidin ilmasta ja siten hillitsisi ilmastonmuutosta merkittävästi.
(Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10201516)

Ruoantuotannnolla on mahdollisuus vähentää päästöjä, vaikka se myös tuottaa niitä. Suomessa on aina noudatettu kulloisenkin ajan sääntöjä, toisin kuin muualla maailmassa. Tuottavassa ja vastuullisessa toiminnassa menetelmät ovat vanhoja ja hyviksi havaittuja. Suomalainen maanviljelijä on avainasemassa puhtaan ja terveellisen ruoantuotannon takaamisessa. Toimenpiteitä, niiden vaikutuksia ja seurauksia pitäisi tarkastellakin pitkällä aikavälillä.
(Lähde: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/maaperätutkija-pelto-on-tärkeä-hiilinielu-1.126496)

Peltomaassa on oltava vähintään 3,5 % eloperäistä ainesta, puolet hiiltä, kasvien kasvamiseen. Tämä aines ylläpitää pieneliötoimintaa, estää kasvitauteja, sitoo vettä, pidättää ravinteita, parantaa maan rakennetta ja vähentää maan tiivistämistä. Hiili on siis hyvis eikä pahis, kun se on oikeassa paikassa.
(Lähde: https://www.jarki.fi/fi/isku/huutava-pula-hiilinieluista)

Noin hehtaari viljeltyä peltoa sitoo yhden ihmisen hiilinielun vuosittain. Suomessa on siis kannattavaa viljellä maita eikä päinvastoin pyrkiä vähentämään sitä. Liiallisella lannoitteista käytön vähentämisellä tuotanto ja siten hiilinielu pienenevät. Maanviljelyyn kuuluu olennaisesti myös tuotantoeläimet, joiden ravinnoksi heinää viljellään. Luonnon kiertokulkua täytyy olla.

Jo 10 vuotta sitten on kerrottu lehmien röyhtäilyjen ja rupsauttamien ilmastokaasujen lämmittävän planeettaa. Kuitenkin lannan käyttö lannoitteena on eräs hyvä, vanha, keino korvata typpilannoksia. Lanta sisältää typen lisäksi myös fosforia, josta alkaa olla maailmassa jo puutetta. Samalla maahan saadaan lisää orgaanista ainetta. Tämä ei kuitenkaan poista lannoitteiden järkevän käytön tarvetta. Suomessahan noudatetaan sääntöjä tässäkin, toisin on muualla.
(Lähde: https://puutarhakasvatus.fi/ymppi/ruoantuotanto-ja-ilmastonmuutos/)

Toisessa tutkimuksessa vertailussa huomioitiin kasvisten kasvatus, prosessointi, kuljetus, myynti ja palvelut sekä säilytys ja käyttö kotitalouksissa. Siinä todettiin, että lehtisalaatin kasvattaminen aiheuttaa kolminkertaiset kasvihuonekaasupäästöt kuin pekonin tuottaminen. Lisäksi munakoiso, lehtiselleri ja kurkku kuluttavat erityisen paljon luonnon resursseja verrattuna porsaan- tai kananlihaan. Ranskalaiset tutkijat tulivat vuonna 2013 tulivat siihen johtopäätökseen, että ruokavalio, joissa on paljon kasvipohjaisia elintarvikkeita aiheutti korkeimmat kasvihuonekaasupäästöt. Tutkimuksia on siis suuntaan ja toiseen.
(Lähde: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-nimesivat-ymparistoa-tuhoavat-kasvikset-salaatti-suurin-morko/25d16ebc-55e3-3217-b102-585fbf1bc546)

Ihminen tarvitsee ruokaa, lihaa ja kasviksia, elääkseen. Ilmastonmuutos tarvitsee suomalaisia peltoja ja tuotantoeläimiä. Suosi siis suomalaista.