Kevät on tullut ja edellisen vuoden suden pennut jättävät synnyinlaumansa. Sudet voivat liikkua koko Suomessa ja rajojen yli etsiessään paria ja uutta omaa reviiriä. Susien reviirit laajenevat, koska uusi reviiri löytyy todennäköisimmin jo olemassa olevien reviirikeskittymien liepeiltä. Nuoret sudet voivat olla vähän pallo hukassa. Vieraalla alueella ne voivat tulla epähuomiossa lähelle ihmistä eivätkä osaa vältellä pihapiirejä, teitä tai kaupunkeja. Hyvän metsäreitin löytäminen voi tietyillä alueilla olla kuitenkin vaikeaa tiheän asutuksen vuoksi. Läpikulkumatkalla oleva eläin ei voi päätyä lähelle asutustakin. Susi on aktiivisimmillaan ilta- ja yöaikaan. Sudesta on syytä huolestua, jos se jää pidemmäksi aikaa pyörimään samalle alueelle.

Erilaisia keinoja suojautumiseen ovat esimerkiksi metsästyskoirien suojaliivit, petoaidat ja pannat, mutta myöskin lupaharkinnan selkiyttäminen ja tiedottaminen sekä viime kädessä poikkeuslupa ampumiseen.

Jos susi tulee asuinpihaan, ensimmäiseksi poliisin tehtävä on myöntää suden karkotusluvan ja tehtävä siirtyy suurriistavirka-avulle. Suden karkottaminen tapahtuu tapauskohtaisesti käyttäen apuna esimerkiksi ilotulitteita, ilmaan ampumista tai koiralla ajamista. Mahdollinen vaihtoehto on myös suden häkittäminen. Tätä käytetään harvemmin.

Metsästyslaki
Susi on metsästyslain 37 §:n mukaan aina rauhoitettu. Poikkeuslupa ampumiseen kuitenkin myönnetään, jos muuta ratkaisua ei ole. Poikkeusluvan myöntämisen ehtona on, että se ei saa aiheuttaa haittaa lajin suojelutason säilyttämiseksi luontaisella levinneisyysalueella. Syynä poikkeusluvan myöntämiselle voi olla esimerkiksi muun luonnon säilyttäminen, karjatalousvahinkojen ehkäiseminen, yleinen turvallisuus tai sosiaaliset syyt.

Suden kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin metsästyskaudella 2015–2016, minkä jälkeen susia on saanut metsästää ainoastaan turvallisuusperusteisesti. Suden kaatolupaan vaaditaan siis vahinkoa tai vaaraa aiheuttavan suden yksilöinti eli susien kaatoja ohjaavat turvallisuusnäkökohdat.

Ruotsissa susia on Suomea enemmän ja siellä harjoitetaan edelleen suden kannanhoidollista metsästystä. Pelko ja jälkihavainnot susista tai koululaiskuljetukset eivät riitä myöntävään metsästyspäätökseen.

Susi kuuluu metsiin, ei taajamiin
Susi kuuluu luontoon, mutta voi aiheuttaa haittaa metsästyskoirille ja kotieläimille sekä ihmisille.

Laihialla asiasta virisi keskustelu viime syksynä, kun paikkakunnalla asuva lääkäri kohtasi kunnan keskustan kupeessa pururadalla kaksi hampaita näyttänyttä sutta. Mies säikäytti sudet karjaisemalla ja käsiään heiluttamalla. Olisiko pieni lapsi osannut saman tai olisiko sillä ollut vaikutusta? Järjestäjät peruivat seuraavan aamun 140 koululaisen ulkoilutapahtuman pururadalla.

Sudella on kyllä paikkansa Suomen luonnossa, mutta se on syvissä metsissä – siellä missä niille on luontaista ravintoa. Taajamissa sudet ovat riski ja taajamasusista pitäisi päästä eroon.

Suomessa on arviolta 300 000 metsästäjää ja yhteentörmäyksiltä ei voida välttyä. Susi on uhka metsästäjien koirille.

Uusiakin ongelmia voi olla luvassa, sillä suden ja ihmisen reviirit limittyvät yhä enemmän, kun susien määrä ja siten niiden reviirit lisääntyvät. Sudet ovat nykyisin myöskin aikaisempaa rohkeampia, ihmistoimintoja pelkäämättömiä. Tähän on reagoitava ennen kuin mitään sattuu.

Lähteet:
http://www.suurpedot.fi
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.219668
https://yle.fi/uutiset/3-10727948
https://yle.fi/uutiset/3-10731500
https://yle.fi/uutiset/3-10710629
https://yle.fi/uutiset/3-10695106