Suomessa jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä, ja tämän vahvistaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Sanna Marin (SDP) voi siis vapaasti olla sitä mieltä, että perussuomalaiset ovat rasisteja. Hän voi perustella myös, että hänen mielipiteensä perustuu jonkun perussuomalaisen kansanedustajan puheeseen viittaamatta mihinkään tiettyihin sanoihin. Hän voi myöskin yleistää kaikkien perussuomalaisten olevan rasisteja. Tämä hallitus on kovasti pitänyt esillä termejä maalittaminen, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus. Siksi voisi sanoa, että Sanna Marinin lausunto on juuri tätä, perussuomalaisten leimaamista ja maalittamista. Mielipiteillä voi vaikuttaa, joten mitä Sanna Marin on tavoitellut tällä lausunnollaan? Oliko lausunto harkittu strateginen siirto poliittisessa pelikentässä vai harkitsematon mielenilmaus?
Kiusaaminen – esimerkki vaikuttaa
Kiusaamisesta on puhuttu pitkään ja se voi alkaa jo päiväkodissa. Me aikuiset olemme avainasemassa estääksemme kiusaamista. Yksi tärkein tapa on aikuisten antama esimerkki. Nuorten netissä todetaan, että kiusaamista tapahtuu eri ikäisten keskuudessa eri tavoin. Aikuisten kesken tapahtuva kiusaaminen on monitahoista, ja sen tunnistaminen voi olla hankalaa.
Näkyvä kiusaaminen, esimerkiksi nimittely, haukkuminen ja ulkopuolelle jättäminen, on helppo tunnistaa. Epäsuora kiusaaminen taas voi olla selän takana toimimista, mikä vaatii tämän havaitsijalta toimintaa hyväksymisen sijaan. Siinäkin subjektiivinen kokemus usein määrittää mitä kiusattu on kokenut.
Kiusaamisen syitä on tunnistettu. Niitä ovat muun muassa pyrkimys oman aseman varmistaminen porukassa ja suositun aseman tavoittelu. Kiusaaja voi myös syyttää kiusattua tilanteesta ja siten uhriutua itse. Kiusaaja voi selittää syyksi kiusatun ominaisuudet, vaikka todellisuudessa syyt ovat useimmiten kiusaajan ja jopa ympäristön määrittelemiä.
Kiusatuksi tulemisen kokemuksen ja kunnianloukkauksen keskiössä on uhrin henkilökohtainen kokemus sanoista ja teoista. Tärkeintä onkin se, miten kiusaamisen uhri kokee henkisen väkivallan. Kiusaamisen tapa tai syy eivät mene sen edelle.
Mielipiteillä vaikuttaminen – sananvapautta, maalittamista, kiusaamista?
Vastuu sanoista on sanojalla itsellään. Irakista kunniaväkivaltaa paennut Sara Mohammad on ollut perustamassa GAPF-järjestöä, joka auttaa kunniaväkivallan uhreja. Hän sanoo, että rasismi- ja islamofobiakorttia ei pidä hyväksyä.
Perussuomalaisten rasistiksi haukkuminen on sananvapautta, mutta myös poliittista maalittamista. Maria Ohisalo, Li Andersson ja Sanna Marin määrittävät sanomisillaan ketkä mahtuvat heidän hiekkalaatikoilleen leikkimään. Monellako työpaikalla voi sanoa esihenkilöille, että “minä en halua tehdä töitä tuon toisen henkilön kanssa, koska hänen mielipiteensä loukkaavat minua”? Työpaikoilla odotetaan korrektia käytöstä kaikkia työkavereita kohtaan, vaikka asioista oltaisiinkin eri mieltä. Politiikassa sitä sanotaan demokratiaksi.
Nuo puheet kuitenkin kertovat enemmän sanojasta kuin meistä perussuomalaisista. Jokainen voi miettiä mitä tällä sananvapauden käyttämisellä saavutetaan. Sanna Marin antaa käsittämättömän esimerkin myös nuorille asemassa, jossa hänellä on kaikki valta, mutta vastuuta ei minkäänlaista, ainakaan sanoistaan. Vyörytetäänkö syy vaalien häviöstä perussuomalaisille sen sijaan, että myönnettäisiin rehellisesti oman puolueen arvojen hävinneen meille?
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä on kirjoittanut kirjan Perussuomalaisista. Hänen mukaansa poliittista keskustelua sosiaaliturvan jakamisesta ja sen perusteista on voitava käydä. Puoluelaki edellyttää puolueiden sitoutumista perustuslakiin ja kansanvaltaisten periaatteiden noudattamiseen. Jos siis Marinin väite, että Perussuomalaiset ovat rasisteja, pitäisi paikkansa, olisi puoluerekisterin ylläpitäjä oikeusministeriö epäonnistunut tehtävässään.
Eduskunnassa päätetään vaikuttavista asioista, ei näkyvyydestä
Kun vaalien jälkeen todellisuudessa ollaan hallitusta neuvottelemassa, tavoitteena luulisi kaikilla puolueilla olevan suomalaisten etu eikä vain heidän omien kannattajiensa etu. Siihen tavoitteeseen toivoisi kaikkien poliitikkojen puoluerajoihin katsomatta pyrkivän omien tarkasti rajattujen hiekkalaatikoiden sijaan. Nyt useampi puolue on ilmoittanut, että he eivät leiki perussuomalaisten kanssa. He ovat näyttäneet “karvansa” eli todellisen luonteensa, jossa vain heidän mielipiteensä ovat oikeita ja heidän arvonsa ovat oikeita ja muita eriäviä mielipiteitä ei sallita. Jos joku yrittää jotain muuta, hänet jätetään hiekkalaatikon ulkopuolelle.
Kevään 2023 eduskuntavaaleissa äänestäjät päättävät onko noiden hiekkalaatikoiden leikkijöillä kykyä päättää Suomen asioista – aikuisten oikeasti. Vai tarvitaanko tässä vaiheessa tervettä aikuista järkeä ja päätöksentekokykyä hiekkalaatikkoleikkien sijaan. Mielipiteillä on väliä – äänestämällä vaikutetaan.
Lähteet:
https://fra.europa.eu/fi/eu-charter/article/11-sananvapaus-ja-tiedonvalityksen-vapaus
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/5d929eda-0b6b-4f99-bd8b-f6d359b435bc
https://www.mehilainen.fi/mielenterveys/kiusaaminen-ja-henkinen-vakivalta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rasistikortti