Kuinka moni Helsingin ulkopuolella asuva pystyy kulkemaan töissä, koulussa, harrastuksissa tai kaupassa julkisilla liikennevälineillä tai polkupyörällä? Harva.

Kuinka moni Helsingin ulkopuolella asuva haluaa kulkea esimerkiksi 100 kilometriä työmatkaansa julkisilla liikennevälineillä tai polkupyörällä joka päivä? Harva.

Kuinka moni Helsingissä asuva on valmis kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä tai polkupyörällä Helsingistä esimerkiksi Forssaan, mihin on noin 100 kilometriä Helsingin keskustasta? Saati sitten paikkakunnalle, mihin tarvitaan 2-5 eri julkista kulkuvälinettä ja useita tunteja yhteen suuntaan. Harva.

Kuinka moni kaupunkilainen on polkupyöräillyt kapealla murenevalla pientareella?
”Tien piennar jaetaan sorapintaiseen tukipientareeseen ja päällystettyyn pientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana. Pientareen leveys vaihtelee 0,5… 3 metriin.

Tieliikennelaissa pientareella tarkoitetaan ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa. Eli ajoradan ja ojan luiskan reunataitteen välistä aluetta, kun tien reunassa ei ole erillistä pyörätietä tai jalkakäytävää. Piennar on varattu kevyen liikenteen käyttöön, kuten jalankulkijoille tai polkupyöräilijöille, sekä hitaille ajoneuvoille, kuten mopoille. Piennar voi olla kestopäällystetty tai sorapintainen.”
(Lähde: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Piennar)

Kuinka moni tavallinen työläinen 1500-3000 euron palkalla ajelee taksilla töihin 2,5 kilometriä saati sitten 100 kilometriä?

Hatun noston arvoinen ja kunnioitettava suoritus niiltä, jotka pystyvät kulkemaan vain julkisilla kulkuvälineillä tai polkupyörällä. Kaikkialla Suomessa ei vain ole samanlaista julkista liikennettä, tiestöä tai pyöräteitä. Kaikki eivät voi asua Helsingissä eikä siinä olisi mitään järkeäkään tunkea kaikkia pienelle pläntäreelle. Eivätkä kaikki Helsingissä asuvatkaan voi käyttää vain julkisia kulkuvälineitä.

”Julkinen liikenne on henkilöliikennettä, joka hoidetaan kaikkien käytettävissä olevilla liikennevälineillä, kuten junilla, linja-autoilla, raitiovaunuilla, metrojunilla, laivoilla ja ilma- aluksilla.

Julkinen liikenne on yleensä joukkoliikennettä eli henkilöiden kuljettamista suurille henkilömäärille tarkoitetuilla liikennevälineillä”
(Lähde: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Julkinen_liikenne)

Kaupatkin sijoittuvat tänä päivänä keskustan ulkopuolelle isoihin kauppakeskuksiin tai marketteihin, joten oli kaupunki mikä tahansa – muuttaminenkaan ei aina pelasta autotonta, varsinkaan lapsiperheessä.

Maaseudulta häviää työpaikkoja ja ihmiset joutuvat joko kulkemaan autolla pidempiä matkoja töihin sekä kauppaan tai vaihtoehtoisesti muuttamaan johonkin kaupunkiin. Tämä taas ei ole ilmaston suojelun kannalta kestävä ratkaisu. Koska julkiset liikennevälineet eivät kulje jokaiseen niemen notkoon, on oma auto välttämätön. Muuttoliikkeen seurauksena julkista liikennöintiä supistetaan ja minkä seurauksena taas useampi käyttää sitä paheksuttua omaa autoaan. Oravanpyörä on valmis.

Haluatko sinä polkea pyörällä tai kävellä töihin? Sopii yrittää – Suomen maaseudulla on tilaa muuttajille.

Sen sijaan, että kaikki pyritään tunkemaan yhdelle alueelle, ihmisiä tulisi kannustaa muuttamaan maaseudulle luomalla sinne työpaikkoja joko fyysisesti tai etätyön kautta. Pidetään koko Suomi asuttuna!